PUOLI VUOTTA ALKAALISENA

Aloitin 1.3.2006 toteuttamaan emäksistä ruokavaliota, mikä johti nopeasti kuluneen kuukauden aikana seuraaviin tuloksiin: 7 kiloa lähti painosta, erilaiset kehon kivut katosivat, yöunen tarve väheni ja virkeys parani. Jatkoin samoilla linjoilla ja nyt on takana hieman yli puoli vuotta alkaalisena. Tässä ovat tulokset.

Tulokset

PuoliVuottaAlkalisena

Käyristä voidaan huomata, että lopulta painoni tippui 10 kiloa, josta 3 kiloa tuli takaisin. Joillekin emäksinen ruokavalio aiheuttaa rasvan määrän tippumisen ja samaan aikaan lihasmassan kasvun. Kehon profiilin muutos jäi omalta kohdalta hieman epäselväksi, koska sitä ei mitattu alusta alkaen. Kotipuntarilla alaraajoista sähköisesti mitattuna rasvaprosenttini on 5,0-11,0 eli todennäköisesti lihasmassani ja veden määrä kehossa on jonkin verran kasvanut, koska alhainen rasvan määrä ei 3 kilon nousua selitä. Sähköiset rasvaprosenttimittaukset ovat epätarkkoja ja etenkin herkkiä veden määrän muutoksille kehossa, joten tästä ei kuitenkaan voi vetää kovinkaan suuria johtopäätöksiä.

pH-käyrä on mielenkiintoinen. Robert Youngin mukaan normaali virtsan pH pitäisi olla 6,8-7,2:n välillä ja siihen en näytä vielä säännöllisesti pystyvän. pH 5:set ovat taakse jäänyttä elämää ja yksittäiset piikit helposti selitettäviä: join edellisenä päivänä siideripullon. Muulloin en alkoholia ole ajanjakson aikana ottanutkaan. pH 8 on harvinaisuus, joka ilmestyi Portugalissa, kun join useita päiviä sieltä saatavaan Monchique-lähdeveteen, jonka pH on 9.3, sekoitettua SuperGreens ja pH-tippa-annosta. Näyttäisi myös olevan hyvin säännöllistä, että pH 7 tippuu suunnistuskisan jälkeen seuraavaksi aamuksi pH 6:een. Tämä on selkeästi nähtävissä esim. Kainuun rastiviikon 3.-8.7 ja Fin-5:n 9.-14.7 ajanjaksoissa, joissa välipäivän jälkeen pH on jälleen noussut 7:ään. Tämä voidaan selittää kehon tarpeena poistaa kisasta syntyneitä ylimääräisiä happoja, joita ovat esim. maitohapot. Rastiviikkojen jälkeen oli myös 11 päivän jakso jolloin tunsin olon tukkoiseksi (pientä niistelyä ja pientä kurkkuköhää). Emäksisen ruokavalion tutkijat pitävät flunssatyyppisiä oireita kehon pyrkimyksenä poistaa kerääntynyt happamuus elimistöstä ja näin keinona päästä normaaliin tilaan (eli flunssa onkin vain hyvä asia!). Nämä oireilut ainakin tässä tapauksessa voidaan selittää hyvin rastiviikkojen kovan rasituksen jälkiseurauksena (samantyyppinen ilmiöhän tapahtuu monelle myös esim. kevätleirien jälkeisinä päivinä, jolloin monesti sairastutaan/puhdistutaan kun tulee ensimmäinen lepohetki). pH-käyrästä nousee myös esiin heinäkuun alusta alkanut pitkä jakso pH 6 happamuutta, joka näyttäisi johtuvan siitä, että tuolloin ruokavalioni alkoi muistuttaa lähes 100-prosenttisesti emäksistä ruokavaliota. Liekö syynä tehostuneempi jätteenpoisto elimistöstä vai mikä, mutta jää nähtäväksi nouseeko pH seitsemään jossain vaiheessa pysyvästi.

Kuvaajassa näkyy myös SuperGreensillä (yksi ruokalusikallinen/litra) ja Prime pH:lla (16 tippaa/litra) terästetyn vedenjuonnin määrä. Olen juonut säännöllisesti vettä vähintään kaksi litraa päivässä. Youngin suositusten mukaan vettä pitäisi juoda vähintään litra päivässä jokaista 20 kiloa kohden, joka kohdallani tarkoittaisi 3-4 litraa päivässä. Veden tarve lisääntyy kisojen aikana ja voi nousta helposti 4 joskus jopa 5 litraan. Vettä olen juonut pääasiassa janoon enkä niinkään tavoitteellisesti ole yrittänyt noudattaa suosituksia. Juodun veden määrällä näyttäisi myös olevan hienoinen yhteys virtsan pH-arvoon (pH-arvo nousee juodun veden määrän kasvaessa joskus), mutta näiden suhdetta toisiinsa on hankala käyrästä selkeästi irrottaa.

Tuntemukset

Mitä muuta voidaan ajanjaksosta sanoa? No, ainakin se, että nilkkatuesta olen luopunut kokonaan (viime vuonna jouduin käyttämään sitä silloin tällöin) ja ensimmäisen kuukauden aikana saavutetut tulokset ovat olleet pysyviä. Nykyisin unentarve on noin 7-8 tuntia lukuun ottamatta rankkojen kisojen jälkeisiä öitä, jolloin keho lepää enemmän. Leposyke on mutu-tuntumalla tippunut 5 pykälää ja maksimisyke näyttäisi kisoissa mitattuna nousseen noin 10 pykälää (ennen 183 ja nyt hieman yli 190). Elimistö voi hyvin ja juoksuun on tullut väljyyttä. Rankisijoitus on noussut viime vuoden loppurankista tasan 100 sijaa sijalle 254 (Rankitilanne 13.9). Harjoittelumäärät ovat olleet alhaisia, liikuntaa keskimäärin 2,5 kertaa viikossa ja koostuneet lähinnä vain kisoista. Puolen vuoden aikana olen tehnyt 55 treeniä, joka on yhteensä noin 75 tuntia. Aerobisia lenkkejä olen tehnyt tänä aikana kourallisen. Mielestäni aerobinen harjoittelu huoltaa kehoa/poistaa jätettä (happamuus poistuu keuhkojen ja ihon kautta, solut saavat riittävästi happea), joka suunnistajille syntyy anaerobisista kisoista ja happopitoisesta ruokavaliosta (erityisesti liiallisesta määrästä hiilihydraattia). Hoitamalla ruokavalio kuntoon tämä huoltava vaikutus saadaan aikaan tehostetusti ruoan avulla (happamuutta ei juurikaan kerry ruoasta ja ylimääräinen happamuus poistuu virtsan, ulosteen ja ihon kautta). Jos ruokavalio ei happamuutta kehoon tuota on kehon normaalin tilan pitäminen helppoa.

Se mikä nyt harjoittelustani jää puuttumaan on lihaksiston kyky toimia taloudellisesti. Tämä näkyy esim. pitkissä maastopohjaltaan haastavissa suunnistuskisoissa lihaksiston väsymisenä. Koviin vauhteihin pääsemistä alhainen harjoittelumäärä ei kuitenkaan estä. Ei pidä myöskään käsittää niin, että emäksinen ruokavalio estäisi aerobista harjoittelua. Emäksinen ruokavalio kouluttaa elimistöä käyttämään hyväksi rasvaa energian tuotannossa, saa olon tuntemaan energiseksi ja määräharjoittelu tätä kautta vain helpottuu. Olisikin mielenkiintoista tietää millaisia tuloksia paljon harjoittelevat suunnistajat voisivat emäksisellä ruokavaliolla saavuttaa ja kuinka paljon hiilihydraattia normaaliin emäsruokavalioon tarvitsee lisätä.

Ongelmakohdat  

Emäksinen ruokavalio on vähähiilihydraattinen ja sen vuoksi tuntuu oudolta, että anaerobista lajia harrastavat voisivat siitä hyötyä. Suunnistuskisoissahan energiaa tuotetaan paljon hiilihydraateista. Itsekin juoksin kauden aikana noin viisi kisaa, joissa energiavarastot tyhjentyivät täysin (pääosin ongelma esiintyi peräkkäisinä kisapäivinä, jolloin eka kisassa kulki loistavasti, mutta toisessa ei jaksanut puolen tunnin jälkeen lainkaan). Seurauksena oli kävelyhölkkää, kun ei juuri jalkaa jaksanut nostaa. Päädyin sellaiseen ratkaisuun, että hiilihydraattia on syötävä viikonlopun kisoja edeltävinä päivinä esim. torstaina, perjantaina ja lauantaina ja muina viikonpäivinä emäksistä. Tällöin hiilihydraatin lähteinä toimii hyvin esim. banaani, omena, riisi, pasta ja leivät.

Emäksinen ruokavalio ei sisällä myöskään eläinproteiinia, joten tuntuu oudolta miten lihakset voisivat silti kasvaa, koska yleisesti ajatellaan, että proteiinia tarvitaan juuri lihasten kasvattamiseen. Robert Young on tästä täysin eri mieltä. Katsomalla eläinkunnan vahvimpia yksilöitä esim. apinoita tai norsuja voidaan huomata, että pelkästään viherpohjainen ruokavalio tuottaa vankat ja voimakkaat lihakset. Youngin mielestä elimistö rakentaa lihakset aminohapoista ja näitä saadaan vihreistä vihanneksista. Ongelmakohdaksi huomasin muutamina päivinä sen, että kun edellisenä päivänä olin tarvinnut suurempaa voiman käyttöä kuin mihin lihaksisto oli tottunut (yleensä uudet liikekuviot ja käyttämättömät lihakset) lihakset tulivat kipeiksi. Ratkaisin ongelman käyttämällä soijaitujauhetta (SuperSoy Sprouts) veteen sekoitettuna ja voisin kuvitella tämän toimivan erityisesti voimaharjoittelun yhteydessä. Pääsääntöisesti kuitenkin emäksinen ruokavalio saa lihakset tuntumaan pehmeiltä ja ne eivät yksinkertaisesti mene ”hapoille” tai tule kipeiksi.

Ensimmäisten kuukausien aikana esiintyi myös hiilihydraattiriippuvuutta, jolloin veressä todennäköisesti oli vielä hiivaa ja sienikasvustoa jäljellä. Robert Young selittää, että olemme riippuvaisia hiilihydraateista, koska veriplasmassa on hiivaa ja sientä, jotka elävät ja kasvavat hiilihydraatista ja ulostavat omia jätteitä veriplasmaan. Jätteen kasautuessa keho alkaa sairastua eri tavoin ja tätä prosessia hän nimittää ikääntymiseksi. Hiivat ja sienet saavat myös aikaan sen, että syömästämme ravinnosta vain osa imeytyy kehon käyttöön ja jotkut alipainoiset voivatkin kärsiä pelkästään liiallisesta hiivan ja sienen määrästä elimistössä vaikka syövätkin riittävästi. Itselläni hiilihydraattiriippuvuus näkyi siinä, että emäksisen ruokavalion toteuttaminen ei onnistunut vaan oli syötävä sokeripitoista ruokaa. Ratkaisu ongelmaan on kuitenkin yksinkertainen: jatkaa vain seuraavana päivänä emäksistä ruokavaliota. Pikku hiljaa hiiva ja sieni katoaa, jolloin veriplasmaan jää jäljelle vain punasoluja (ja joissakin tapauksissa bakteereja ja valkosoluja). Fyysisessä olotilassa tämän huomaa nälän puuttumisena (rasvasta saa 2,3 kertaa enemmän energiaa kuin samasta määrästä hiilihydraattia tai proteiinia). Tässä tilanteessa emäksisen ruokavalion toteuttaminen on myös erittäin helppoa.

Elävän veren kuvat

Otin 10.9.2006 elävän veren kuvat. Elävän veren kuvat otetaan sormenpäästä siirtämällä veripisara mikroskoopin lasilevylle ja tarkastelemalla reaaliaikaisesti mitä veressä näkyy. Toimenpide on helppo ja tulokset saadaan heti tarkasteltavaksi. Kuvien mukaan veressäni ei ole hiivaa eikä sientä eikä myöskään valkosoluja. Punasolut ovat epämuodostuneita, ketjuuntuneita kiinni toisissaan ja eivät ole symmetrisen ympyrän muotoisia. Jäljellä on pieni määrä bakteerikasvustoa. Mukana on myös tunnistamattomia muotoja. Verianalysoijan mukaan punasolujen ketjuuntuminen pitäisi korjaantua nostamalla juodun veden määrää ja syömällä enemmän ituja (ituihin en vielä ensimmäisen puolen vuoden aikana ollutkaan tutustunut). Veriplasman muuttaminen pelkästään symmetrisiä punasoluja sisältäväksi voisikin olla sitten seuraava tavoite.

Jotta asia ei jäisi pelkästään visuaalisen informaation varaan kävin myös otattamassa perusverenkuvan ja mittauttamassa kolesterolin, verensokerin ja laskon kolme päivää elävän veren kuvien ottamisen jälkeen. Tulokset ovat seuraavat (viitearvot suluissa):

Valkosolujen määrä eli leukosyytit = 4,5 * 10^9 kappaletta/litra (3,6-10,1 * 10^9 kpl/l)

Punasolujen määrä eli erytrosyytit = 4,4 * 10^12 kappaletta/litra (4,3-5,7 * 10^9 kpl/l)

Hemoglobiini = 129 g/l (130-180 g/l)

Kolesteroli = 2,9 mmol/l (<5,0 mmol/l)

Verensokeri eli glukoosi = 5,3 mmol/l (4,0-6,1 mmol/l)

Lasko = 2 mm (<15 mm)

Näyttäisi siis siltä, että valkosolujen määrä on todellakin alhainen, mutta ei lainkaan niin alhainen kuin kuvista voisi olettaa. Tämä kertoo, että elimistössä ei ole juurikaan tulehdusta. Punasolujen määrä ja hemoglobiini ovat myös alarajalla, joka voi kertoa pienoisesta raudan puutoksesta (verinäytteen ottajan mukaan tämä on tyypillistä kasvissyöjillä ja itselläni hemoglobiini aina ollut melko alhainen). Kolesteroli, verensokeri ja lasko ovat hyvällä tasolla. Kasvissyöjillä kolesteroli on myös usein alhainen, verensokeri ei näytä indikoivan minulle diabetesriskiä ja lasko kertoo myös erittäin alhaisesta tulehdustasosta.

Loppupäätelmät

Emäksinen ruokavalio näyttäisi hoitavan veren kuntoon ja sitä kautta vaikuttavan kehon hyvinvointiin. Onko ruokavalio Graalin malja/Ikuisen nuoruuden lähde jää vielä arvoitukseksi, mutta en kyllä keksi vielä mitään syytä miksi palaisin takaisin aikaisempaan ruokavalioon. Niin paljon on kehossa positiivista tapahtunut. Veriplasman käyttäytyminen on vielä hämärän peitossa ja syksyn aikana aionkin hankkia lisää tietoa kouluttautumalla mikroskopistiksi Youngin opeissa USAssa. Sitten kuvien tuottaminen ja analysointi muutamassa tunnissa pitäisi olla helppoa missä vaan. Niille jotka ovat miettineet kisakauden jälkeen paastoa voin kyllä lämpimästi suositella kokeilemaan emäksistä ruokavaliota. Paaston tää voittaa ihan kuusnolla, kun energiansäästön sijasta koko ajan syödään maha täyteen ja vaikutukset on puhdistavan ruoan ansiosta nopeammat. Pistetään ens kaudelle kehot kuntoon!

Mikko Vapa (5.9.2006)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *