SAVIVESI

Marko Tornion savitehtaalla toukokuussa 2015.

Marko Tornion savitehtaalla 2015.

Savet ovat alumiinisilikaatteja, jotka muodostavat pienen osan maaperästä, maakerroksista, kivistä ja vedestä. Ne koostuvat hienojakoisista savimineraaleista kuten kvartsista, karbonaatista ja metallioksideista. Suurimmat alkuainepitoisuudet savessa ovat piitä, alumiinia, rautaa, titaania, kalsiumia, magnesiumia, vetyä, kaliumia, typpeä, natriumia, rikkiä, klooria, fosforia ja happea (Bhattacharyya & Gupta 2008). Saven sisältämä alumiini on vaarattomassa muodossa (Tateo & Summa 2007).

Miten tehdä savivettä?

Savivesi tehdään sekoittamalla teelusikallinen savea litraan vettä ja juomalla se päivän aikana. Saven määrä on tällöin noin 5 grammaa. Alkuvaiheessa savea voi käyttää ½ teelusikallista päivässä, jolloin vältetään puhdistumisreaktioita kuten vatsavaivoja ja ummetusta. Saviveden voi myös sekoittaa merisuolatun veden kanssa.

Miksi juoda savivettä?

Savea syödään ainakin kolmesta eri syystä: ruoansulatuskanavan suojelemiseksi, ummetuksen poistamiseksi ja ripulin vähentämiseksi (Carretero 2002). Taipumusta syödä savea tai maata nimitetään geofagiaksi (Abrahams et al. 2006).

Geofagiaa on tutkittu mm. Kenian rannikolla, Sierra Leonessa ja Ghanassa. Keskimääräinen päiväannos savea oli raskauden aikana 30-80 g ja imetyksen aikana 25,5 g. Koululaiset söivät savea noin 28 g päivässä. Näillä alueilla naiset ja lapset kärsivät tunnetusti ravintoaineiden, kuten raudan, puutoksesta, minkä oletetaan johtuvan viljapainotteisesta ruokavaliosta, joka sisältää vain vähän eläinkunnan tuotteita, kuten maitotaloustuotteita. (Luoba 2004). On arvioitu, että savesta saadaan kalsiumia, joka on erittäin tärkeää raskauden aikana lapsen luuston muodostumiselle. Tämä antaisi selityksen sille, miksi raskaana olevat naiset ovat selkein saven syöntiä harrastava ryhmä. (Tateo & Summa 2007).

Osteoporoosia kuvataan luumassan ja luutiheyden laskuna, mikä johtuu luun rakenteen muuttumisesta. Osteoporoosin aiheuttamasta luunmurtumasta kärsii kolmasosa yli 50-vuotiaista naisista ja kahdeksasosa miehistä. Harvardin yliopiston opettaja Walter Willet esitti 1979 mielenkiintoisen kalsiumparadoksin: Jos luut vaativat kalsiumia, niin ihmisillä, jotka saavat paljon kalsiumia, pitäisi olla vahvat luut. Miksi kuitenkin lantionmurtumat ovat harvinaisia Singaporessa, jossa aikuiset eivät juo maitoa ja yleisiä Pohjoismaissa, joissa ruokavalio sisältää paljon maitotuotteita? (Gomes & Silva 2007).

Osteoporoosi ei ole pelkästään kalsiumin puutosta luissa. Kalsium on tärkeä luustolle, mutta ei yksin riitä. Muut luustolle tärkeät alkuaineet ovat fosfori, magnesium, strontium, fluori ja pii. Esimerkiksi strontium on suhteellisen suuri kationi, joka osallistuu kalsiumfosfaatin rakenteen muodostukseen luustossa. (Gomes & Silva 2007, Meunier et al. 2004). Savesta ei saa D-vitamiinia, mutta siitä saa kuitenkin mm. magnesiumia, piitä, ja strontiumia, jotka vaikuttavat kalsiumin imeytymiseen.

Jotkut saavat myös korjattua kalsiumpuutosprofiilinsa kuivaverikuvista savivettä juomalla. Jos siis veressä on liian vähän kalsiumia, voi kalsiumin imeytymiseen tarvittavien ainesosien lisääminen olla hyödyllistä.

Saven hyödyt mineraalien saannin kannalta on kuitenkin kyseenalaistettu, koska savea syövillä eläimillä on jo paljon mineraaleja ruokavaliossaan. Savessa on silti oltava jotain, koska jopa nisäkkäät syövät maata huolimatta suuresta riskistä joutua saalistettavaksi saven syönnin aikana. (Dominy et al. 2004). Saven syönnin on todettu mm. auttavan rottia toipumaan myrkyllisestä kemoterapiahoidosta. Saven syönnin avulla rotat voivat syödä enemmän ja menettävät vähemmän painoa kemoterapialääkityksen jälkeen. (De Jonghe, Lawler, Horn & Tordoff 2009).

Erilaiset terveysongelmat voivat johtua myös metallimyrkytyksestä, kuten liiallisesta lyijyn, elohopean tai arsenikin saannista. Savi saattaakin olla hyödyksi suolistoa ärsyttävien ainesosien eliminoinnissa. Tällaisia ovat raskasmetallien lisäksi esimerkiksi kasvien pilkkoutumisen seurauksena vapautuvat toissijaiset aineenvaihduntatuotteet ja ripulia aiheuttavat enterotoksiinit. Maaperien saviosuus voi suojella suoliston pintaa ristiinvaikuttamalla glykoproteiinien kanssa suoliston limakalvolla. Koska myrkyt ja tanniinit vaivaavat suoliston pintaa, näiden ainesosien sitominen saven avulla on johtava hypoteesi saven syönnin syyksi eläimillä. Savet, joilla on korkea kationivaihtokapasiteetti voivat myös sitoa ripulia aiheuttavia enterotoksiineja. Huomionarvoista on myös se, että ihmiset, jotka syövät savea, ilmoittavat ripulin lievittämisen saven syönnin syyksi. (Dominy et al. 2004).

Lisäksi useiden raskasmetallien sitomiseen vaikuttaa nesteen pH eli pH:n kasvaessa sidotun aineen määrä kasvaa. Saviveden pH on savilaadusta riippuen noin 7,–1. Verrattaessa savia muihin halpoihin sitomisaineisiin, esimerkiksi aktivoituun hiileen, niiden on havaittu olevan joko parempia tai yhtä hyviä sitomiskapasiteeteiltaan. (Bhattacharyya & Gupta 2007, Epa, Gueu, Eya’A-Mvongbote, Ondo, Yao, Ndong Nlo & Kouya Biboutou 2010). Saven käytön puolesta puhuu myös se, että sitä on helposti saatavilla.

Savea voi siis käyttää suolisto-ongelmien ja raskasmetallien poistamiseen elimistöstä. Se parantaa myös immuunipuolustusta, koska saviveden juonnin alkuvaiheessa ihmiset saavat usein flunssan tyyppisiä reaktioita, mikä on kehon keino poistaa kuona-aineita.

Savenkäytön turvallisuutta on tutkittu kalsiummontmorilloniittisavella. Tulokset osoittavat, että savi on suhteellisen turvallinen materiaali ihmisten nautittavaksi: vain lieviä ruoansulatuksellisia vaikutuksia, kuten mahakipua, turpoamista, ummetusta, ripulia ja ilmavaivoja havaittiin joillakin koehenkilöillä, kun he olivat nauttineet 1,5 g tai 3 g savea päivässä kahden viikon ajan. (Tateo & Summa 2007).

Savien vertailua

On olemassa monen tyyppistä savea. Lääkinnällisesti käytetyt tärkeimmät savilaadut ovat bentoniitti-, montmorilloniitti- ja kaoliinisavi. Esimerkiksi NASAn astronauteille savea syötetään avaruudessa tapahtuvaan luukadon ehkäisyyn. (Wikipedia 2011). Tutkittaessa montmorilloniitti- ja kaoliinisavia raskasmetallien, kuten arsenikin, kadmiumin, kromin, koboltin, kuparin, raudan, lyijyn, mangaanin, nikkelin ja sinkin sitojina on havaittu, että montmorilloniitilla ja sen muokatuilla versioilla on paljon suurempi metallinsitomiskapasiteetti kuin kaoliinisavella. Usein montmorilloniittisaven sitomiskapasiteetti on jopa kolme kertaa suurempi sen sisältämän negatiivisen sähkövarauksen vuoksi. (Bhattacharyya & Gupta 2007).

Saviveden antibakteerisia vaikutuksia on tutkittu erilaisilla bakteereilla ja havaittu, että hapetuspelkistyspotentiaali on merkittävä tekijä esim. kolibakteerien tappajana. Kun hapetuspelkistyspotentiaali on riittävän voimakas (sähkövaraus millivoltteina negatiivinen), mahdollistuu savessa olevien metallien siirtyminen kolibakteeriin, mikä lopettaa muutaman tunnin jälkeen kolibakteerin elämän. Toisaalta jotkin savet, joiden hapetuspelkistyspotentiaali on heikko, eivät pysty pysäyttämään kolibakteerin elämää. (Williams, Metge, Eberl, Harvey, Turner, Prapaipong & Poret-Peterson 2011).

Ilman saviapajataistelua jauhemuotoista savea saat Healthylifestä, Dell’Ecolta tai iHerbistä. Savea on myynnissä myös joissakin luontaistuotekaupoissa. Tilatessasi tuotteita Healthylifen verkkokaupasta saat koodilla ”vapaa” 5% alennuksen.

Lähteet

Bhattacharyya & Gupta (2008). Adsorption of a Few Heavy Metals on Natural and Modified Kaolinite and Montmorillonite: A review, Advances in Colloid and Interface Science 140, 114-131

Carretero (2002). Clay Minerals and Their Beneficial Effects Upon Human Health. A review, Applied Clay Science 21, 155-163.

De Jonghe, B. C., Lawler, M. P., Horn, C. C. & Tordoff, M.G. (2009). Pica as an Adaptive Response: Kaolin Consumption Helps Rats Recover from Chemotherapy-Induced Illness. Physiol. Behav. 97, 87–90.

Dominy, Davoust & Minekus (2004). Adaptive Function of Soil Consumption: an in vitro Study Modeling the Human Stomach and Small Intestine, The Journal of Experimental Biology 207, 319-324.

Gomes & Silva (2007). Minerals and Clay Minerals in Medical Geology, Applied Clay Science 36, 4-21.

Luoba, Geissler, Estambale, Ouma, Magnussen, Alusala, Ayah, Mwaniki & Friis (2004). Geophagy Among Pregnant and Lactating Women in Bondo District, Western Kenya, Trans. of the Royal Society of Tropical Medicine and Hygiene 98, 734-741.

Tateo & Summa (2007). Element Mobility in Clays for Healing Use, Applied Clay Science 36, 64-76.

Tateo, Summa, Giannos & Ferraro (2006). Healing Clays: Mineralogical and Geochemical Constraints on the Preparation of Clay-water Suspension (“Argillic Water”), Applied Clay Science 33, 181-194.

Wikipedia, Strontium, https://fi.wikipedia.org/wiki/Strontium

Williams, L. B., Metge, D. W., Eberl, D. D., Harvey, R. W., Turner, A. G., Prapaipong, P. & Poret-Peterson, A. T. (2011). What Makes a Natural Clay Antibacterial? Environmental Science & Technology 45 (8), 3768–3773.

1. Moos. 2:7 ”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.”

Jesaja 64:8 “”Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme! Me olemme savi, ja sinä olet meidän valajamme, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.””

Jesaja 65:25 ”Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niin kuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu. Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.”

Job 10:9 ””Muista, että sinä olet muovaillut niinkuin saven, ja nyt muutat minut tomuksi jälleen.””

Job 33:6 ””Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.””

Joh. 9:11 ””Hän vastasi: Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan (savea) ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: Mene ja peseydy Siiloan lammikossa. Niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni.””

Linkit

Savivesi-artikkeli ladattavassa muodossa suomeksi ja englanniksi. Oli tästä vielä pitempikin versio, mutta käännösosasto oli laiska, joten vain englanninkielinen versio on saatavilla.

Savitietoa yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi ja seitsemän.

Savimyyjiä ovat esim. Happy-pH, Dell’Eco ja iHerb.

Katso tästä Kaikki haluavat savea -video.

Pätevää ravitsemus- ja mineraalitietoa englanniksi löydät myös täältä.

Saven alkuainejakauma (pyrofylliittisavi) ja tietoa eri savilajien eroavaisuuksista.

2 comments

  • peter

    hei,miten tuo savivedessä oleva alumiini,eikös se ole erittäin haitallista?siksi jäänyt savipussi vielä hyllyyn..

    • Ei. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. pääryhmään kuuluva metalli. Sen kemiallinen merkki on Al (lat. aluminium) ja järjestysluku 13. Sitä on noin 8 % maankuoresta, jossa se on kolmanneksi yleisin alkuaine (hapen ja piin jälkeen) ja samalla yleisin metalli. Käveleminen maan pinnalla avojaloin on suurinpiirtein yhtä vaarallista kuin saven nauttiminen. Toki aluksi kannattaa nauttia maata pienemmissä erissä jossei ole siihen tottunut 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *